Terveelliset rakennukset

Rakennukset vaikuttavat terveyteen. Tämä ajatus kattaa sekä ilmeiset seikat – terveellisten materiaalien käyttämisen rakentamisessa – että vaikeammin havaittavat tekijät; sen miten ilma, ääni, valo, lämpötila, estetiikka ja sisätilojen joustavuus vaikuttavat sekä käyttäjien koettuun hyvinvointiin että mitattaviin parametreihin, kuten parantumiseen, sairauspäiviin ja tuottavuuteen. 

Ajatus terveellisistä rakennuksista on kehittynyt vihreiden rakennusten ideasta, jonka mukaisesti rakentamisessa huomioidaan sekä luonnonvarat että ilmasto. Nämä kaksi asiaa liittyvät yhteen. Fossiilisten polttoaineiden hankkiminen ja käyttö aiheuttaa suuren osan ilman epäpuhtauksista, jotka vaikuttavat meihin myös sisätiloissa. Kun rakentamisessa huomioidaan ihmisten terveys, huomioidaan myös ilmasto.  

Rakennusten vaikutus ihmisten terveyteen on nykyään erillinen tutkimusalue, joka vaikuttaa voimakkaasti tuotekehitykseen Tarkettilla. Siksi haluamme kertoa, miten nämä ideat ovat syntyneet ja alkaneet vallata tilaa rakennusalalla, jossa terveyden ja kannattavuuden välistä yhteyttä ei ole aina pidetty itsestään selvänä. 

Kiinnostus terveellisiä rakennuksia kohtaan alkoi lisääntyä 1980-luvun lopulla, kun Yhdysvaltain ympäristöministeriö EPA esitti kongressille raportin, jonka mukaan sisäilma voi sisältää enemmän epäpuhtauksia kuin ulkoilma ja että ongelma on akuutti, sillä ihmiset viettävät 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. 

Tämä johti sisäympäristöjen tutkimusrahoituksen lisääntymiseen. Tämän biotoopin merkitys kasvaa sitä mukaa kun maailman väestö lisääntyy ja kaupungit laajenevat. Suuri osa aihetta koskevasta tutkimuksesta kuitenkin tehtiin akateemisessa maailmassa, eikä se tavoittanut rakennusalaa ja sen rahoittajia. Siksi 2000-luvulla yhä useammat kiinteistökehityksen, terveystutkimuksen ja rahoituksen toimijat alkoivat puhua siitä, että terveiden rakennusten tekeminen voi olla hyvää liiketoimintaa. 

Sairaala, jossa potilaat toipuvat nopeammin, on kustannustehokkaampi. Vanhainkoti, jossa asukkaat pystyvät itsenäiseen elämään, kuluttaa vähemmän resursseja. Toimisto, jossa työntekijät pysyvät terveinä ja tuottavina, on kannattavampi kuin epäterveellinen ympäristö. 

Kun 1900-luvulla rakentamisessa keskityttiin tehokkuuteen, 2000-luvulla ja varsinkin vuoden 2010 jälkeen alettiin keskittyä terveyteen.

Sertifioinnit tukevat edistymistä

Sertifioinnit ovat tärkeä askel kohti terveitä rakennuksia. Sertifiointi on tapa välittää tietoa ja luoda yhteinen kieli sidosryhmien välille. Hyvä sertifiointijärjestelmä mahdollistaa rakennusten vertailun myös kansainvälisesti. Se luo edellytykset markkinoille, joilla sijoittajat kiinnittävät erityistä huomiota terveisiin rakennuksiin investointikohteita valitessaan.

LEED-sertifikaattia (Leadership in Energy and Environmental Design) alettiin suunnitella 1990-luvun alkupuolella. Se asetti kansainvälisen standardin vihreille rakennuksille. LEED-sertifikaatin saama suosio alalla selittyy sillä, että sertifiointi tarkoitti selkeää säästöä pienentyneiden energiakustannusten muodossa. 

Voisiko rakennuksen terveellisyys tuottaa samanlaisen lopputuloksen? WELL Building Standard kehitettiin yhdistämään kiinteistö- ja terveydenhuoltoalaa. WELL asetti mitattavat tavoitteet esimerkiksi valolle, äänelle ja ilmanvaihdolle. Osoittaakseen näiden tekijöiden vaikutuksen hyvinvointiin, suorituskykyyn ja tuottavuuteen WELL-tiimi rakensi oman laboratorion.

Lue lisää tarkettin sertifioinneista

Toimistotutkimusta todenmukaisessa ympäristössä

WELL-sertifikaatti perustuu WELL Living Labin tutkimukseen, joka on WELL-perustajan kiinteistöyhtiön Delosin ja arvostetun amerikkalaisen Mayo Clinicin yhteishanke. Laboratorion ideana oli tehdä tutkimuksia realistisessa ympäristössä.

Tutkijat ovat pitkään tutkineet työpaikkoja ja pystyneet todistamaan sellaisia faktoja, kuten että taustamelu heikentää muistia, huono valo aiheuttaa virheitä ja liiallinen kylmyys tai kuumuus vaikeuttaa tehtävän suorittamista. Kun toimiston ilma sisältää epäpuhtauksia (mukaan lukien hiilidioksidia ja VOC-yhdisteitä, monista tavallisista huonekaluista ja tuotteista peräisin olevia hiukkasia), ihmiset suoriutuvat huonommin kognitiivisissa testeissä.

Monet tutkimuksista toteutettiin kuitenkin keinotekoisissa ympäristöissä. Tutkittavat saattoivat esimerkiksi istua ratkaisemassa matemaattisia tehtäviä kammioissa, joiden lämpötilaa säädeltiin. Voitiinko tulokset siis siirtää todelliseen työympäristöön?

WELL Living Lab antaa tutkijoille mahdollisuuden hallita monenlaisia muuttujia – tilanjakoa, ilmaa, lämpöä, valoa, ääntä – sekä pääsyn biometrisiin antureihin, jotka mittaavat eri tekijöiden vaikutusta. Seiniä voidaan siirtää, putket vetää toiseen paikkaan, ikkunat voidaan sävyttää ja valaistusta säätää. Kattokaiuttimet toistavat äänikirjaston ääniä, ja huoneisiin voidaan tehdä toimistokoppeja, avoimia pohjapiirroksia, hotellihuoneita tai huoneistoja.

Ääni, valo ja lämpötila vaikuttavat siihen, miltä ilma tuntuu

WELL huomasi, että suorituskykyyn ilmeisimmin vaikuttava tekijä oli lämpötila. Toimiston kylmyys, varsinkin yhdistettynä tummiin verhoihin, vaikeutti ihmisten työskentelyä. Tämä ei ollut kovin yllättävää. Ihmiset eivät halua työskennellä kylmässä ja pimeässä toimistossa. WELL-tutkijat kuitenkin huomasivat myös, että kylmä ja pimeä toimisto sai ihmiset valittamaan enemmän ilmanlaadusta. On vaikea määrittää tarkalleen, mikä epämukavuuden tunteen aiheuttaa. Kun ympäristö ”ei tunnu hyvältä”, syytetään usein näkymätöntä ilmaa. Tämä näkemys vahvistettiin toisessa tutkimuksessa, joka osoitti, että mitä kovemmalle tutkijat säätivät taustamelun, sitä tyytymättömämpiä tutkimushenkilöt olivat ilmanlaatuun.

Tämä on mielenkiintoista, koska rakennusten omistajat saavat usein valituksia sisäilmasta ja asiaa voi olla vaikea korjata. Tutkimukset osoittavat, että toisinaan kyseessä voi olla joku muu tekijä. 

Ilmanlaatu on prioriteetti toimistotyöntekijöille

lmanlaatu on työntekijöille keskeinen asia. Tämä vahvistettiin myös Tarkettin eurooppalaisille toimistotyöntekijöille käynnissä olevassa kyselyssä, jossa 49 prosenttia vastaajista totesi sisäilman olevan suurin ongelma omassa työympäristössään. Kesällä 2019 Tarkettin kyselyyn osallistui 4500 eurooppalaista toimistotyöntekijää yhdeksällä markkina-alueella. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystämme siitä, miten ja missä tulevaisuudessa halutaan työskennellä. Tarkettin mukaan olemassa olevasta tutkimuksesta puuttui toimistotyöntekijöiden näkemys toimistoista. 

Hätkähdyttävimmän tutkimustuloksen mukaan 44 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hyvinvoinnin pitäisi olla yrityksen tärkein prioriteetti. 

On tunnettu tosiasia, että työstä johtuva stressi ja rasitus voivat aiheuttaa sairauksia. Kuitenkin se, että ihmiset itse näkevät työympäristönsä terveystekijänä, on uutta. On selvästi havaittavissa, että työvoima asettaa nykyään vaatimuksia fyysiselle työpaikalleen. Terve rakennus ei ole vain kiinteistökehittäjien ja arkkitehtien visio, vaan se vastaa myös käyttäjien ihanteita.  

Hoitoympäristöjen tuntemus

Terveellisyyden ja kannattavuuden välisen yhteyden vuoksi toimistosuunnittelu on saanut paljon tietoa hoito- ja koulutusympäristöjen tutkimuksista. 

Vaikuttavassa tutkimusraportissa vuodelta 1984 Chalmersin teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriprofessori Roger S. Ulrich tutki sappirakon leikkauksesta toipuvia potilaita sairaalassa Pennsylvaniassa. Potilaat oli sijoitettu sairaalan käytäville ja joillakin heistä oli näkymä ulos, kun taas toiset katselivat tiiliseinää. Tutkimus osoitti, että potilaat jotka näkivät ikkunasta luontoa, pääsivät kotiin nopeammin, tarvitsivat vähemmän kipulääkkeitä ja kärsivät harvemmin sivuvaikutuksista. 

Monet lisätutkimukset ovat osoittaneet luonnon kyvyn lievittää ja torjua stressiä. 1980-luvulla psykologit Rachel Kaplan ja Stephen Kaplan kehittivät Attention restoration theory (ART) -teorian, joka osoittaa, että ihmiset pystyvät keskittymään paremmin vietettyään aikaa luonnossa tai pelkästään katsottuaan luontoa esittäviä kuvia. Ajatuksena on se, että luonto kiinnittää huomiomme vaivattomasti. Se viehätysvoima kietoo meidät lempeästi valtaansa ja antaa aistien levätä.

Nykyään stressi, uupumus ja masennus ovat yleisimpiä sairauslomien aiheuttajia. Tämän vuoksi tieto hyvinvoinnin edistämismahdollisuuksista on erittäin merkityksellistä myös työnantajille.

Arkkitehtuuri heijastaa arvoja

Fyysinen ympäristö vaikuttaa myös ihmisten minäkuvaan. Ympäristöpsykologian professori Lorraine Maxwell osoitti yhteyden opiskelijoiden itsetunnon ja koulurakennuksen laadun välillä. Opiskelijat pärjäävät paremmin laadukkaissa rakennuksissa. He myös uskovat enemmän mahdollisuuksiinsa menestyä. Kuinka tämä on mahdollista? Hyvä rakennus osoittaa opiskelijoille, että heillä on merkitystä.

Nykyään monista lähteistä saadaan tietoa siitä, miten sisäympäristöt vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, suorituskykyyn ja hyvinvointiin. Yksi tietolähteistä ovat digitaaliset rakennukset, joissa esimerkiksi kokoushuoneet varataan sovelluksen kautta ja käyttöastetta eri aikoina voidaan mitata. Toinen terveiden rakennusten osa-alue käsittelee rakennusta kirjaimellisesti biotooppina ja tutkii sisäympäristön mikroflooraa, eli sitä miten ihmisen arkkitehtuuriin sopeutuneet bakteerit, virukset ja sienet vaikuttavat terveyteen. 

Esille nouseva keskustelu työympäristöasioista koskee usein vakavampia ongelmia kuin tilanjakoa tai lämpötilaa. Siinä käsitellään palkkausta, syrjintää, johtajuuden puutetta ja stressiä. Onko sisäympäristöjen suunnittelu sitten niin tärkeää asettaa etusijalle? 

Mielestämme on. Käynnissä olevat tutkimukset siitä, miten ja miksi fyysiset ympäristöt vaikuttavat meihin, kertovat ettei työpaikoillamme kaikki ole ihanteellista. Eri tekijöiden yksityiskohtainen tutkiminen lisää yleistä tietoisuutta työntekijöiden voinnista ja työskentelyolosuhteista, vaikka toimistosuunnittelu ei luonnollisestikaan ratkaise kaikkia ongelmia. 

Arkkitehtuuri on aina ilmaissut arvoja. Kun arkkitehtuurista puhutaan identiteetin välineenä ja hyvin suunniteltu toimisto esitetään välttämättömyytenä kykyjen houkuttelemisessa, voidaan erehtyä ajattelemaan, että toimiston pitäisi henkiä statusta mahtavilla vastaanotoilla ja kalliilla materiaaleilla. Oikeasti hyvä muotoilu kertoo huolenpidosta. Se on sitä, että yrityksessä ymmärretään työntekijöiden elämää ja halutaan panostaa siihen

Lue lisää:

The Great Indoors 
The Great Indoors on Tarkettin portaali, jossa käsitellään tutkimusta ja kansainvälisiä näkemyksiä työelämästä.