Designia terveydelle ja hygienialle – Alvar Aallon Paimion parantola

Alvar Aallon Paimion parantola oli uraauurtava esimerkki terveyttä edistävästä arkkitehtuurista. 90-vuotiaan rakennuksen ovet ovat nyt auki ja siellä esitellään suunnittelua, jonka tarkoitus on parantaa sekä terveyttä että hygieniaa.

Etelä-Kalifornia oli aikanaan toipilaiden mekka. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla ihmisiä kokoontui parantoloihin ja hoitoloihin aurinkoiselle rannikolle Los Angelesista San Diegoon hoitamaan tuberkuloosia, uupumusta tai mielenterveyttä. Nämä rakennukset eivät olleet pelkästään toipumista edistäviä ympäristöjä potilaille, vaan ne toimivat myös inspiraation lähteenä terveystietoiselle väestölle, joka omaksui pian parantoloiden estetiikan: Valkoiset seinät, koruton sisustus ja huoneet, joissa suuret ikkunat ja huoneesta terassille jatkuva lattia hämärtävät rajoja sisä- ja ulkotilojen välillä.

Vaikutteet parantolan arkkitehtuuriin tulivat Euroopasta. Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola Lounais-Suomessa on edelleen erittäin merkityksellinen rakennus terveyttä edistävän muotoilun saralla. Innovatiivinen parantola on suunniteltu empaattisen ihanteen mukaan. Aallon pariskunnan kokonaisvaltainen näkemys terveyden ja muotoilun välisestä yhteydestä oli vuosikymmeniä aikaansa edellä ja sitä on jälkikäteen luonnehdittu toiminnallisuuden inhimillistämiseksi.

Potilaiden inspiroima sisustus

Kun Paimion parantola  avattiin vuonna 1933, ainoat tunnetut tuberkuloosin hoitomenetelmät olivat lepo, auringonpaiste ja raikas ilma. Helposti tarttuva tauti levitti kauhua ympäri maailmaa. Silloinkin kun lopputulos ei ollut tappava, tauti vaati pitkää hoitoa, jopa useita vuosia, mikä loi tarpeen parantoloille – eristetyille hoitokodeille, jotka sijaitsivat usein vuoristo- tai rannikkoalueilla, joiden ilmastoa pidettiin erityisen suotuisana keuhkotautipotilaille.

Paimion parantola sisustettiin potilaat mielessä. Aallon pariskunnan lähtökohtana oli antaa itse rakennuksen edistää toipumisprosessia. He ottivat huomioon potilaiden tilanteen, johon usein liittyi heikkoutta ja pitkiä aikoja makuulla.

Laitos sijoitettiin havumetsään, sopusoinnussa luonnon ja luonnonvalon kanssa. Jokainen potilas sai runsaasti aamuaurinkoa. Jokaisessa kerroksessa oli aurinkoparvekkeita, joille vakavasti sairaat potilaat voitiin rullata sängyissään, ja katolla oli aurinkoterassi, jonne terveemmät potilaat saattoivat mennä. 

Parantola oli omavarainen. Siellä harjoitettiin maataloutta. Parantolalla oli oma vesihuolto puhdistamoineen ja vesitorneineen sekä oma lämmitysjärjestelmä. Potilaat saivat halutessaan työskennellä puutarhassa ja metsissä oli kauniita kävelyreittejä. Rakennus sen sijaan henki teknologiaa ja tulevaisuutta. Saapuvat potilaat saattoivat jo kaukaa nähdä futuristiset lasihissit, jotka kuljettivat henkilökuntaa kerrosten välillä. Paimion parantola oli tuolloin paikka maailmassa, jossa oli eniten terveysinnovaatioita yhdessä paikassa.

Hiljainen ja pölytön sisustus

Aidon rentoutumisen tarjoaminen potilaille oli Aallon pariskunnalle keskeistä. Makuuhuoneet oli sisustettu kahdelle potilaalle, jotka saivat kukin oman kaapin ja pesualtaan. Aalto suunnitteli viistot altaat, jotka olivat äänettömiä eivätkä aiheuttaneet roiskeita. Linoleumilattiat olivat mukavia ja paransivat akustiikkaa. Seinän värit olivat pehmeitä ja katot levollisen tummia.

Kaikki suunniteltiin poikkeuksellisen hygieeniseksi. Kulmat olivat pyöristetyt. Pinnat kiillotettu. Huonekalujen ja seinän välissä oli tilaa. Seinään kiinnitettävät kaapit asennettiin hieman irti lattiasta siivouksen helpottamiseksi. Kulmat lasitettiin terraarioksi viherkasveille, jotka muuten keräisivät pölyä. Kuuluisa Paimio-nojatuoli suunniteltiin paitsi kulmaan, joka ”avaa potilaan keuhkot”, myös olemaan mukava ilman tyynyjä ja pehmusteita, joita ei myöskään voitu käyttää pölyn takia.

Esine ei koskaan saanut olla vain funktionaalinen. Paikan oli symboloitava toivoa ja taisteluhenkeä, tulevaisuutta ja kehityksen eturintamaa. Alvar ja Aino Aallon näkemys modernismista kiteytyy lauseeseen ”Beauty is the harmony of purpose and form”.

Paimion parantola tänään

Paimion parantola säätiön perustamisasiakirja allekirjoitettiin 27. lokakuuta 2020. Paimion parantola säätiön tarkoituksena on Paimion parantolan arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen suojeleminen sekä niihin liittyvien arvojen edistäminen ja kehittäminen sekä parantolakiinteistön ja irtaimiston muodostaman kokonaisuuden säilyttäminen.

Säätiön perustajia ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit. 

Paimion parantola Oy on perustettiin vuonna 2020. Sen tarkoituksena on turvata sekä ylläpitää Paimion parantolan kiinteistö ja irtaimisto sekä kehittää rakennuksen tiloille uusia käyttötarkoituksia esim. hyvinvoinnin saralla rakennuksen suojelumääräyksien puitteissa. 

Osakeyhtiö vastaa parantolan ympärivuotisesta tapahtuma-, majoitus- ja vierailuliiketoiminnoista.

Materiaali-innovaatioiden syntysija

Ajatuksena on, että Aallon pariskunnan henki innostaa uuteen innovaatioon. Alvar ja Aino Aallon panostus materiaaleihin, kierrätykseen ja energiansäästöön on inspiroinut materiaalitutkimuksen laboratorion perustamiseen. Täällä järjestetään lääketieteellisten innovaatioiden näyttelyitä, kehitetään niihin liittyvää käsityötä ja järjestetään kursseja. 

Alkuperäinen, kestävä sisustus on kunnostettu, tuotu esiin tai lattiamateriaalien osalta korvattu nykyaikaisilla vaihtoehdoilla. Paimion parantolan lattiana on nyt Tarkettin Veneto-linoleumilattia (2,5 mm, väreissä graphite ja smoke), joka muistuttaa Aaltojen alkuperäislattiaa. Valinta ei ollut pelkästään esteettinen. Tarkettin linoleumi, joka valmistetaan edelleen vuoden 1898 alkuperäisohjeen mukaan, on Aallon puolisoiden kestävyysihanteen mukaista. Se on Joutsenmerkittyä ja kierrätettävissä käytön jälkeen, minkä lisäksi se on ilmastoneutraalia (A1–A3 [kg CO2/m2]).

Kesäisin parantola on avoinna vierailijoille, jotka voivat osallistua opastetulle kierrokselle rakennuksissa, nähdä 30-luvun potilashuoneen, syödä parantolan vanhassa ruokasalissa sijaitsevassa ravintolassa ja yöpyä vanhoissa henkilökunnan huoneissa. Kulttuuripuolen tapahtumat ja konsertit järjestetään yhteistyössä jopa Turun Musiikkijuhlien kanssa.

Pandemia on lisännyt kotimaanmatkailua. Aallon kuuluisan rakennuksen uusi saatavuus on kuitenkin herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Parantolan tarve hoitokotina saattaa olla ohi, mutta puhdas ilma, terveyttä edistävä arkkitehtuuri ja tartunnan leviämistä ehkäisevät tilat ovat erittäin kiinnostavia nykyisenä ilmastonmuutoksen ja pandemian aikakautena. Aallon luoman inhimillisen ja nykyaikaisen arkkitehtuurin relevanssi on nykyään tärkeämpää kuin ehkä koskaan ennen.

Aallosta tutkimukseen perustuvaan muotoiluun

Aaltojen 30-luvulla tekemää intuitiivista työtä kutsutaan nykyään tutkimukseen perustuvaksi designiksi. Käsitteellä viitataan tieteellisiin tutkimuksiin siitä, miten muotoilu vaikuttaa esimerkiksi toipumiseen, stressiin ja hyvinvointiin. Tutkimuskenttä on saanut vauhtia 2000-luvulla. Tutkimukseen perustuva muotoilu liittyy ennen kaikkea terveydenhoidon tilojen suunnitteluun, jossa psykologisten tekijöiden, kuten kauneuden, viihtyvyyden ja rauhallisuuden, on aina oltava tasapainossa toiminnallisten ominaisuuksien, kuten kulutuskestävyyden, materiaalien terveellisyyden ja hygienian kanssa. Yhteiskunnan entistä suurempi keskittyminen kestävään kehitykseen ja pandemian myötä lisääntyneet hygieniavaatimukset ovat kuitenkin tehneet tutkimusperustaisesta suunnittelusta relevanttia myös asuinrakennuksissa, hotelleissa ja erilaisissa julkisissa tiloissa. Toisin sanoen: Paikoissa, joista haemme hyvinvointia.