Kuinka ympäristöselosteita luetaan?

Kuinka ympäristöselosteita luetaan?

Kuinka ympäristöselosteita luetaan?

Ympäristöseloste eli EPD tarjoaa tietoa ja selkeän yhteenvedon tuotteen elinkaariarvioinnista. Sen tulkinta voi kuitenkin tuottaa tottumattomalle lukijalle hankaluuksia. Annamme siihen alla muutamia vinkkejä.

Ympäristöselosteen alussa on tietoa sen tilaajasta, voimassaoloajasta, käytetyistä standardeista, laatijasta (sertifiointielimestä) ja käytetyistä ohjelmista ja tietokannoista. Nämä tiedot ovat tärkeitä, kun haluaa vertailla kahta ympäristöselostetta keskenään. 

Seuraavat 5–15 sivua sisältävät kuvaksen tuotteesta ja sen sisällöstä ja valmistustavoista sekä tietoa kuljetusetäisyyksistä, asennus- ja huoltomenetelmistä sekä käyttöiän lopusta tehdyistä olettamuksista. Myös nämä tiedot ovat tärkeitä kahden erilaisen ympäristöselosteen vertailun kannalta. Niistä voi myös päätellä, kuinka hyvin ympäristöseloste vastaa paikallisia vaatimuksia ja olosuhteita. Esimerkiksi monissa ympäristöselosteissa tuotteen oletetaan käyttöikänsä lopussa päätyvän kaatopaikalle, koska se on tavallisin tapa hävittää puretut lattiat Pohjoismaiden ulkopuolella. Esimerkiksi Ruotsissa vanhojen lattioiden toimittaminen kaatopaikalle on sen sijaan periaatteessa kiellettyä.

Ympäristöselosteen viimeisillä 10–15 sivulla käsitellään tuotteen ympäristövaikutuksia taulukoiden muodossa. Taulukot sisältävät usein tietoa tuotteen elinkaaren eri vaiheiden lämmityspotentiaalista (GWP), otsonituhopotentiaalista (ODP), hapontuottopotentiaalista (AP) ja rehevöitymispotentiaalista (EP).

Ympäristöselosteiden eri osat

Cradle to Gate -päästöt esitellään osissa A1–A3, joista A1 liittyy raaka-aineiden hankintaan, A2 raaka-aineiden kuljetukseen tehtaalle ja A3 tuotteiden valmistuksesta tehtaalla syntyviin päästöihin. Kyseiset arvot lasketaan aina yhteen ympäristöselosteessa ja ilmoitetaan summana.

A4 käsittää kuljetuksen tehtaalta asiakkaalle/käyttäjälle.

A5 liittyy asennukseen.

B-osa sisältää käyttövaiheen ympäristövaikutukset. Lattiamateriaalien osalta usein vain osa B2 (kunnossapito) on merkityksellinen, mutta muiden tuotteiden, esimerkiksi astianpesukoneen, kohdalla myös muut B-osat, kuten käyttö sekä sähkön- ja vedenkulutus, ovat olennaisia. 

C-osassa käsitellään tuotteen käyttöiän loppua: purkamista (C1), purkujätteen kuljetusta (C2) ja kaatopaikan, polton tai kierrätyksen ympäristövaikutusta (C3/C4). 

D-osa liittyy elinkaaren ulkopuolisiin vaikutuksiin eli mahdollisiin ympäristöhyötyihin, joita tuotteen kierrätyksestä tai lämmön talteenotosta sen polton yhteydessä syntyy.

 Ympäristövaikutuksista tehtyjen selvitysten jälkeen on vielä taulukkoja, joissa kerrotaan erityyppisten energianlähteiden, polttoaineiden ja resurssien käytöstä sekä elinkaaren eri vaiheiden aikana syntyvistä jätejakeista.
 

Mitä -5,85E-01 tarkoittaa?

Tuotteen erilaisten ympäristövaikutusten arvot voivat vaihdella paljon aina muutamasta kilosta (esim. poltosta aiheutuvat CO2-päästöt) gramman miljardisosaan (esim. kuljetuksen vaikutukset otsonikerrokseen). Jos arvot ilmoitettaisiin tavallisina desimaalilukuina, taulukoista tulisi vaikeaselkoisia ja ne veisivät paljon tilaa. Siksi käytetään kymmenen potensseja. 

Esimerkiksi -5,85E-01 luetaan ”miinus 5,85 kertaa kymmenen korotettuna miinus yhteen”, joka on sama asia kuin -0,585. Alussa oleva miinusmerkki osoittaa, että kasvihuonekaasupäästöt ovat negatiivisia: tässä tapauksessa neliömetriin linoleumia tarvittavat raaka-aineet sitovat enemmän hiilidioksidia kuin mitä niiden tuotannon ja kuljetuksen sekä itse lattian valmistuksen aikana syntyy. 9,08E-03 luetaan vastaavasti ”9,08 kertaa kymmenen korotettuna miinus kolmeen”, eli 0,00908.

Voiko kahta ympäristöselostetta vertailla keskenään?

Vaikka ympäristöseloste olisi tuotekohtainen, se sisältää monia yleisiä arvoja, esimerkiksi päästöarvoja, jotka liittyvät tavallisiin raaka-aineisiin, kuten kalkkiin ja titaanidioksidiin, ja yleisiä olettamuksia esimerkiksi kuljetusetäisyyksistä tehtaalta asiakkaalle ja tuotteen huollossa tai käytössä kulutettavan sähkön tyypistä. Eri sertifiointielimet käyttävät kuitenkin erilaisia ohjelmistoja ja tietokantoja elinkaaritietojen laatimiseen. Ympäristöselosteisiin voidaan valita eri skenaarioita esimerkiksi tuotteen käyttöiän loppua koskien ja käyttövaiheesta syntyviä päästöjä voidaan tarkastella eri ajanjaksoilta.   

Tämä tarkoittaa, että kahden ympäristöselosteen vertailu on hankalaa, ellei sitä ennen perehdy tarkasti niiden laatimistapaan ja niissä tehtyihin olettamuksiin. 

Voiko ympäristöselosteen arvoihin luottaa?

Eri vaiheissa ilmoitetut arvot ovat luotettavia ja kolmannen osapuolen vahvistamia. Lisäksi ympäristöselosteessa kerrotaan avoimesti siinä tehdyistä olettamuksista ja laskelmien taustalla olevista tiedoista. Tästä huolimatta ympäristövaikutukseen liittyvät arvot ovat enemmän tai vähemmän varmoja. Luotettavimpia ovat osien A1–A3 arvot, koska ne perustuvat suurelta osin tietoihin todellisista prosesseista. Muut ympäristövaikutukset perustuvat olettamuksiin ja keskiarvoihin tuotteiden tulevasta käytöstä. Siksi A1–A3-arvoja pidetään tärkeimpinä, kun keskustellaan tuotteiden ympäristövaikutuksista. 

Ympäristöselosteiden olettamuksiin ei ole kuitenkaan pakko turvautua, vaan tuotteiden elinkaaren muista vaiheista on mahdollista saada myös tarkempia laskelmia. Parhaillaan ollaan myös kehittämässä työkalua, jonka avulla ympäristövaikutuksia voisi laskea tarkemmin erilaisissa käyttötilanteissa. Lisäksi Tarkett on tuonut esiin kierrätyksen ilmastovaikutuksia verrattuna polttoon, joka on purettujen lattiamateriaalien tavallisin hävitystapa Pohjoismaissa. 

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Kierrätys – maapallon luonnonvarojen säästäminen
Muovin, linoleumin ja tekstiililattioiden kierrätys

Tarkettilla ei enää puhuta tuotteiden elinkaaren päättymisestä vaan käytön päättymisestä. Muutamme aiemmin jätteenä pidetyn materiaalin raaka-aineiksi ja uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi.