Osallistavan oppimisympäristön suunnittelu autistien tarpeet huomioiden

Koulutuksen tarjoaminen kaikille on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Yhdistyneet kansakunnat on määrittänyt 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka kaikki järjestön jäsenvaltiot ovat hyväksyneet.  Neljäs tavoite on tarjota hyvää koulutusta. Tavoitteena on ”avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien takaaminen kaikille”. Yksi ryhmä, jolla on erityisiä opetuksellisia tarpeita, ovat autismikirjon lapset.

Ottaen huomioon tällaiset erityishaasteet ja rakennetun ympäristön vaikutuksen niihin, halusimme saada paremman käsityksen autismista, ympäristön vaikutuksesta sen ilmenemismuotoihin ja siitä, miten voimme kaikki auttaa suunnittelemaan inklusiivisempia ympäristöjä. Kävimme läpi saatavilla olevan tutkimuksen aiheesta ja konsultoimme yhtätoista alan asiantuntijaa haastatteluissa. Saimme näkemyksiä merkittävistä autistien kohtaamista haasteista opettajilta, arkkitehdeiltä, psykiatrilta ja tutkijoilta, joista monilla oli myös henkilökohtaisia kokemuksia autismista perheessä tai ystävien keskuudessa. Näkemysten perusteella laadittiin suosituksia siitä, miten osallistavaa suunnittelua voidaan hyödyntää.

Autismi ja inklusiivinen koulutus

Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityksellinen häiriö, jolle on ominaista vaikeudet viestinnässä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä rajoittuvuus ja toistuvuus käyttäytymisessä, kiinnostuksen kohteissa ja toiminnassa.

Vaikeudet kommunikoinnissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä voivat ilmetä seuraavasti: 
●    puhumattomuus
●    vaikeus ilmaista tunteita ja lukea toisten tunteita (empatian puute)
●    vaikeus ymmärtää sanatonta viestintää ja sosiaalisia normeja.

Toisteinen käytös ja rajoitetut kiinnostuksen kohteet, kuten 
●    pakkomielteinen kiinnostus harrastukseen tai aiheeseen (eläinrodut, automerkit jne.)
●    tietty leikkimistapa: pinoaminen, riviin järjestäminen
●    kiintymys tiettyihin rituaaleihin tai rutiineihin ja muutosvastarinta.

Nykyään autismia kutsutaan autismikirjon häiriöksi. Tämä kattotermi korvaa termin laaja-alainen kehityshäiriö, joka kuvaa monia häiriöitä. Maailman terveysjärjestön mukaan yksi sadasta lapsesta maailmassa saa autismidiagnoosin. ⁽¹⁾ Pohjoismaissa arviot ovat samansuuntaisia. Koska autismia on vaikea diagnosoida, esiintyvyys voi olla jopa kaksi kertaa suurempi. ⁽²⁾

Autismikirjon lapset otetaan todennäköisemmin pois koulusta. Isossa-Britanniassa autismikirjon lapset jäävät pois koulusta kolme kertaa todennäköisemmin. Myös koulussa käyvien lasten määrä vähenee huomattavasti jokaisen akateemisen tason myötä. ⁽³⁾ Esimerkiksi 87 % kaikista koulujärjestelmässä olevista autismikirjon lapsista on Ranskassa peruskoulussa (ISCED 1), 11 % alemmassa toisen asteen oppilaitoksessa (ISCED 2) ja vain 2 % ylemmässä toisen asteen oppilaitoksessa. ⁽⁴⁾

Koulutuksella ja työllistymisellä on vahva yhteys, ja puutteellinen koulutus on todellinen este työllistymiselle. Lukujen mukaan alle 10 % autismikirjon ihmisistä EU:ssa työskentelee, mikä korostaa tarvetta parantaa koulutuksen inklusiivisuutta. ⁽⁵⁾

Autismikirjon häiriön tuomien vaikeuksien parempi ymmärtäminen

Jotta oppimisympäristöt voidaan mukauttaa paremmin erityistarpeisiin, on tärkeää ymmärtää autismin aisteihin vaikuttavat piirteet ja erityisesti erilaiset yliherkkyystyypit. Lähes 90 prosentilla autismikirjon ihmisistä on vaikeuksia käsitellä aistiärsykkeitä, verrattuna 5-16 prosenttiin yleisessä populaatiossa. ⁽⁶⁾

Ääniherkkyys tarkoittaa, että autismikirjon henkilön voi olla vaikea keskittyä puhujaan, jos taustaääniä kuuluu. Muut eivät välttämättä edes huomaa ärsykeääniä, joita voi olla monenlaisia. Ne voivat olla liikenteen melua, taustamusiikkia tai kuiskaavia ihmisiä.

Toinen haaste autismikirjon henkilöille on valoherkkyys: kirkkaat valot, välkkyvät valot tai äkillinen valoisuuden vaihtelu ja niistä selviäminen. Äkilliset valoisuuden vaihtelut voivat aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Seinäpinnan tai -koristeen tekstuuri voi myös saada aikaan epämiellyttävän tunteen.

Kosketusherkkyys on kolmas tekijä, jolloin ihoa hankaavat vaatteet voivat tuntua autismikirjon henkilölle sietämättömiltä. Selän koskettaminen tai jopa hively voidaan nähdä hyökkäyksenä, joka aiheuttaa merkittävää ahdistusta. Näissä olosuhteissa väkijoukossa oleminen tai liikkuminen voi olla erityisen vaikeaa.

Autismikirjon henkilöt kaipaavat usein jäsenneltyä toimintaa, rutiineja ja johdonmukaisia ratkaisuja, mikä tarkoittaa, että uudet ja odottamattomat tilanteet tai ympäristöt voivat olla erittäin haastavia.

Suunnittelu autismia varten: pohdittavaa

Tutkimuksemme tavoitteena on, että pystyisimme tarjoamaan suunnittelijoille joitakin suuntaviivoja pohdintaan. Sääntöjen asettamisen sijaan pyrimme ohjaamaan oikeaan suuntaan materiaalivalinnoissa ja tilojen suunnittelussa. Keskustelumme eri ihmisten kanssa ovat osoittaneet, että tämänkaltaisille arkaluontoisille ja alati muuttuville aiheille ei ole ehdottomia totuuksia tai ratkaisuja. Tässä osiossa luetellaan joitakin havaintojamme ja ohjeitamme.

Aistiärsykkeiden vähentäminen

”Valaistus ja akustiikka ovat tärkeimmät kehityskohteet. Loppujen lopuksi ei ole kovin vaikeaa mukauttaa kouluympäristöä niin, että opiskelu olisi helpompaa näille lapsille, vaikkei lopputulos olisikaan täydellinen.”
Véronique Noël Lamotte, johtaja, GHU Paris Psychiatry and Neurosciences 

• Tunnista häiritsevä melu ja valitse sopivat ratkaisut sen vähentämiseksi
• Visuaalisten ärsykkeiden ja häiriötekijöiden vähentäminen välttämällä tiettyjä värejä ja kuvioita.

Voiko autismikirjon oppilaille suunniteltu tila toimia kaikille?

”Mielestäni meidän on nähtävä asiat eri tavalla ja ymmärrettävä, että autismi pahentaa asioita, jotka häiritsevät meitä päivittäin. Autismikirjon henkilöiden aistiherkkyyteen liittyvät näkökohdat koskevat siis oikeastaan kaikkia."

Sophie Lasserre, projektipäällikkö, Aspie Friendly

Tämän tutkimuksen perusteella voimme todeta, että tilojen suunnittelu autismikirjon häiriöt mielessä pitäen on hyväksi kaikille. Autisteille sopivaa suunnittelua hyödyntävät oppilaitokset eivät ainoastaan paranna erityisoppilaiden inklusiivisuutta, vaan hyvin ja huolellisesti suunniteltu ja rauhallinen ympäristö tuo paljon hyvää myös muille oppilaille.

Haluatko kuulla lisää inklusiivisesta suunnittelusta? Ota yhteyttä Tarkettin edustajaan.

Lähteet

⁽¹⁾  WHO- Global prevalence of autism: A systematic review update. Zeidan J et al. Autism Research 2022 March.

⁽²⁾ CDC (Centers for Disease Control and Prevention) arvioi, että yhdellä lapsella 44:stä eli 2,3 %:lla lapsista diagnosoitiin ASD (Autism Spectrum Disorder) 8-vuotiaana Yhdysvalloissa vuonna 2020. Se osoittaa esiintyvyyden lisääntyneen merkittävästi 2000-luvulla. Tiedämme, että autismin lisääntynyt esiintyvyys Yhdysvalloissa johtuu pääasiassa erilaisista autismista tiedottavista kampanjoista, joilla edistetään varhaista diagnoosia ja lääkäreiden jatkuvaa koulutusta.

⁽³⁾ Sénat.fr / Written question n° 15773 by M. Yves Détraigne (Marne - UDI-UC) published in the French Senate’s Official Paper on 16/04/2015 - page 845

 ⁽⁴⁾ EASIE 2018 Dataset Cross-Country Report

 ⁽⁵⁾ Autism Europe

 ⁽⁶⁾ Schoen, S. A., Miller, L. J. (2009, November 3). Physiological and behavioral differences in sensory processing: a comparison of children with Autism Spectrum Disorder and Sensory Modulation Disorder. Retrieved May 28th, 2022 from https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/neuro.07.029.2009/full