Puulattiat ja ilmankosteus

Puu on hygroskooppinen materiaali eli puu voi imeä tai luovuttaa kosteutta. Se tarkoittaa sitä, että esim. puulattiat turpoavat, kun on kosteaa, ja ne kutistuvat kuivana aikana. Palassa puuta kosteusliikkeet ovat noin 3 kertaa suuremmat syyn leveyssuunnassa kuin syyn pituussuunnassa. Tämä on puun täysin luonnollinen ominaisuus, joka vaikuttaa myös kaikkiin puuperustaisiin lattiamateriaaleihin, kuten lamelliparketteihin ja massiivipuulattioihin. Laminaateissa ja ohutpuulattioissa käytetään välimateriaalina puukuitulevyä, joka elää joka suuntaan yhtä paljon. Puulattioissa vaikutus ei johdu ainoastaan suoraan vedestä, joka aiheuttaa vesivaurion, vaan myös huoneilman sisältämästä kosteudesta.

Puulattiat viihtyvät parhaiten, kun ilman suhteellinen kosteus on välillä 35-60% (RH)

Ilman suhteellinen kosteus, RH (= Relative Humidity), on mittari sille miten paljon kosteutta tietty määrä ilmaa sisältää verrattuna siihen, kuinka paljon teoreettisesti katsottuna se voi sisältää. Kun ilman suhteellinen kosteus nousee yli 100 %:n, se tarkoittaa, että ilma sisältää enemmän kosteutta kuin se jaksaa kantaa ja ylimääräinen vesimäärä putoaa sumuna (tai sateena/lumena). Ilman sisältämään absoluuttiseen kosteusmäärään vaikuttaa sen lämpötila. +20°C -asteinen ilma voi sisältää noin 17 grammaa vesihöyryä kuutiometrissä, kun sama määrä ilmaa – 5°C:ssa voi sisältää enintään vain noin 3 grammaa vesihöyryä. Suhteellinen ilmankosteus on tärkein puuperustaisten lattiamateriaalien toimivuuteen vaikuttava tekijä. RH:n pitää olla 35 – 60 % välillä, jotta lattia toimii moitteettomasti.

Mitä tapahtuu puulattialle, kun huoneistossa on alhainen RH?

Kun RH laskee, puu luovuttaa kosteutta kuivempaan ilmaan ja puukuidut alkavat vetäytyä. Jos kuivuminen tapahtuu samanlaisena koko puulattialla se tarkoittaa, että jokaisesta laudasta tulee hieman pienempi eli lattia kutistuu. Useimmat puu- ja laminaattilattiat asennetaan "uivina" eli laudat kiinnittyvät vain saumoista toisiinsa suureksi levyksi, joka on irrallaan aluslattiasta. Lattia voi siis vapasti kasvaa ja kutistua eri vuodenaikojen kosteusvaihtelujen mukaan. Liikuntavarat otetaan huomioon jalkalistojen alle jäävillä liikuntasaumoilla ja suuremmissa tiloissa lisäksi erikseen asennettavilla liikuntasaumoilla.

Näin lattia toimii hyvin - edellyttäen, että lattia saa todellakin liikkua vapaasti ja että ilman suhteellinen kosteus pysyy vaatimusten mukaisesti 35-60% välillä.

Kun kuivuminen tapahtuu ylhäältä päin, voi myös lauta käpristyä, eli se kutistuu enemmän yläpuolelta kuin alapuolelta - ja tulokset näkyvät lattiassa reunannousuina. Erittäin kuiva sisäilma voi aiheuttaa puuhun jopa niin voimakasta kuivumista, että kulutuspinnat hyvästä liimauksesta huolimatta irtoavat välimateriaalistaan.

... Ja liian korkea suhteellinen ilmankosteus (RH)?

Korkea RH ilmassa (> 60 %) vaikuttaa päinvastoin. Uivassa asennuksessa lattia voi laajeta niin paljon, etteivät liikuntavarat ole riittävät. Puulattia yksinkertaisesti laajenee enemmän kuin on tilaa. Lattia “ottaa tukea seinästä” ja joko taipuu lattiasta kaarelle ylöspäin tai katkeaa yksittäisten lautojen välistä ja taittuu paineen voimasta pystyyn. On sattunut jopa tapaus, jossa erittäin korkean RH:n vaikutuksesta puulattia on siirtänyt väliseiniä.

Nämä periaatteet koskevat kaikkia puuperustaisia lattiamateriaaleja – vaikkakin tiettyjä eroja siinä, miten ja missä laajuudessa suhteellisesta kosteudesta johtuvat vahingot ilmenevät eri lattiatyypeissä, puulajeissa ja asennustavoissa.

SisäRYL 2000 vaatimukset

Oikeata RH:ta koskevat vaatimukset (35 - 60 %) löytyvät lattiapäällystevalmistajien ohjeista ja Rakennusalan yleiset laatuvaatimukset SisäRYL 2000-ohjeistuksesta. Seuraavassa ote ruotsalaisten vastaavasta ohjeistuksesta: Hus AMA, RA 98 Hus:

Puuperustaisten lattiamateriaalien asennuksen aikana ja sen jälkeen on huolehdittava siitä, että ilman suhteellinen kosteus säilyy huoneistossa 35 - 60 % välillä. Jos suhteellinen ilmankosteus huoneistossa on alhaisempi kuin 35 %, voi esiintyä esim. rakoilua, joka on suurempaa kuin AMAn ohjeistuksessa. Korkeampi kuin 60 %:n suhteellinen ilmankosteus voi vastaavasti aiheuttaa laajenemismuodonmuutoksia materiaalissa.

Oikea RH on hyväksi sekä puulattioille että ihmisille

Puuperustaiset lattiat eivät ole ainoat, jotka viihtyvät parhaiten RH-lukemissa 35 – 60 %. Sisäilma on parempaa myös meille ihmisille, kun ilmankosteus on näissä lukemissa. Katso alempana olevaa Terve Talo (Sunda Hus) -projektin kaaviota ilmankosteuden merkityksestä sisätiloissa.

Kuinka ilmankosteutta voidaan lisätä talviaikaan?

Jo pelkästään se seikka, että talossa oleskelee ja asuu ihmisiä, auttaa kohottamaan kosteustasoa. Me hengitämme ulos kosteaa ilmaa ja jokapäiväisistä toiminnoista kuten ruoanlaitosta, suihkusta ja saunomisesta yms. muodostuu kosteutta. Vihreät kasvit ja jopa akvaariot luovuttavat lisää kosteutta.

Virheellinen ja liian voimakas ilmastointi kuivattaa tarpeettomasti ilmaa, samoin kuin pitkät viileän ja kuivan sään jaksot. Tarvittaessa pitää myös käyttää ilmankostuttimia. Uusissa asunnoissa, jotka valmistuvat hyvissä ajoin ennen sisäänmuuttoa voi RH laskea hyvin matalaksi talviaikaan johtuen lämmityksestä ja ilmastoinnista. Tällöin lämpötilaa pitää laskea ja ilmastointia vähentää sekä huolehtia ilmankostuttimien avulla ilmankosteudesta.